Maanantaiaamuna herätessäni kyynärpääni oli mahdottoman kipeä ja kosketusherkkä. Kävin järvellä eikä siellä oikein hommat kunnolla sujuneet kun kättä aristelin.

Järveltä palattua yritykseni hoitohenkilöstö heti kyynärpääni nähtyään teki diagnoosin. Minulla on BURSIITTI! Elämä luhistui silmissäni kuin korttitalo.. bursiitti, nyt se tuli! Kaikki toivo on menetetty! Meinasin jo pulloon tarttua..

Hoitohenkilökunta kuitenkin esti epätoivoiset tekoni toteamalla että kotihoitona buranaa 2-3 krt päivässä, kylmähoito 3-5krt päivässä sekä lepoa. Phew. Selvisin säikähdyksellä! 

Tiistaina ei enää niin kivualias järvellä ollutkaan. Hankalin toimi oli kusella käynti kun piti kättä taivutella erikoisiin asentoihin.. (sadetakin ja kurahousujen riisunnan vuoksi!)

Kotiuduttuani hoitohenkilökunta kuitenkin kauhistui armotonta punoitusta ja uhkaili jo lääkärillä millä varmaankin vihjaili jotta käteni tulisi amputoida! Olkavarresta lähtien! Hemmetti.. Käteni oli kuitenkin jo paljon parempi mitä maanantaina. Mitäs pienestä punotuksesta? Akuutiksi hoidoksi määrättiin burana poskeen, kylmää kyynärpäälle sekä EHDOTON LEPO illaksi. No flleoin ja perkasin kyllä vielä kalat mutta kyllä minä lepäsinkin. Ja päiväunien jälkeen punoitus olikin kadonnut.

Minuahan ei pienet tulehdukset tai bursiitit lannista.

Tänään keskiviikkona käsi toimii jo melko hyvin. Hiukan vain varon ettei tosiaan nyt ärtyisi ja amputaation uhka nousisi taas akuutiksi.

Semmoista.

BURSHIT!