Univaje on yhä suuri.

Join lasillisen mehua johon sotkin reilun teelusikallisen panimosokeria. Söin myös risoton. Sangen vahvaa oli pirkan chilitonnikala.

Äsken katsoin myös leffan joka kertoi erilaisista ihmisistä ja siitä kuinka he rakastuivat, ja kasvoivat. Se oli hieno leffa. Hipit päättivät elää elämänsä yhdessä, ja ne muutkin tulivat onnellisemmiksi. Onni onni.


Luin myös Hajime No Ippoa, ja kohta luen lisää.

Tästä on vahvasti tulossa välipäivä.

Niin ja sitten masentavampiin seikkoihin. Tai en tiedä. Otan nyt kuitenkin raittiin putken. Hiukan pakko ottaa. Otin kai jotain vahinkoa pikkuaivoihini tms tuossa viikonlopun tankkaamisessa. Huojuttaa yhä välillä. No, toivotaan että tämä tästä lähtee pois muutaman päivän sisällä. Ensimmäinen varoitus on annettu.