Noh nyt mä, mie, luin sen mitä kirjoitin äsken

Aattelin että joo, silmiä kaihertaa, mutta kai minä silti

voinen jatkaa ja kertoa jostain.

Oletan että olet nuori kaunis nainen, ja tahdot kuulla tarinotiani

ja tässä mietiskelen, että jos olet hän jolle kirjoitan, niin mistä tahdot kuulla

ah, ai kuka olen?

tässä minä.

siinä sinä.

Sanat katosivat. Ajattelin liian pitkälle. Että tavattiin, ja se olikin totta.

OHO! rakkausruno!

Ei kai me muuta tarvittu.

 

Noh, se siitä.

Nyt uusi tarina

Edellinenhän alkoi siitä että elämä on koodi, ja koodi on moodi jossa on ratkaisu.

tai ei jossa, vaan olemassa, mahdollisuuksien summa ja todellisuus

se koodi jonka voi ratkaista,

sarkasmia,

ei elämä oikeasti ole mikään koodi,m mu

mmutta kun olet tarpeeksi pihalla niin saat turvan koodista, ja sen ratkaisusta.

 

voivuttaa. eli olen väsynyt. On mukavaa kun on koodi johon on ratkaisu. siihen voi uskoa. Ihmisen on mukava uskoa. Ei tartte kysellä.

Tekisi mieli nyt kertoa jostain mutta en keksi mitään

kaipa aivokapasiteetti tyhjeni