"vettä v"

Tuon verran jäi kommentistani jota oli jo monta monituista riviä. No voihan PEeerrkkkl.

Kävin siis uimassa kuten uhosin. 2,2km ja risat uin eikä edes hengästyttänyt oikeastaan yhtään. Enemmänkin olisi jaksanut. Ajattelin että on se kiva jaksaa kämpillekin pyöräillä. Saunassa sitten raukeuden vallassa paiskoin vettä kiukaalle ja vieressä ehkä 500m uinut kalju 40v kake puuskutti elämäänsä. Eli läähätti voimattomuuttaan. Siinä tuntui voimalliselle ja kaikin puolin mainiolle olo. 

PYöräilin sitten kämpille ja tein todella maukkaan salaatin jonka vähemmän salaisena ainesosasena toimi keitetyt kananmunat ja enemmän salaisena ainesosana tuoree(hko)t sokeriherneet. Herneet maistuivat kesältä -> salaatti maistui kesältä. Aivan mahtava salaatti ! 

Sitten vaatetta vähemmäksi ja menin viileiden vällyjen väliin. Siinä tokaisin sitten ihan huomaamattani että "Tässä on hyvä."  ja aloin lukea Päätaloa. 

Semmoista. Nyt tunti myöhemmin on luettu ja istun tässä.

 

Pyöräillessäni kotiin ja avatessani pyörävaraston ovea aattelin vielä että meneepä hyvin. Uiminen purskautti endorfiineja tai jotain aivoni täyteen. Ajattelin kotimatkalla rokkenroll-sankareita ja muita elämän alakerroksia enemmänkin kyntäneitä, ja sitä kuinka he kuolevat nuorina. Sanovat Pertti Perusduunaria halveksuen "Eläneensä täysillä, 100% lasissa joka hetki ja osa vieläpä läikkyi ylikin!" . Ja mitä jäi käteen? Kuolema 28 vuotiaana. The End. Sinulla oli vain yksi elämä ja nyt se päättyi. 

En kadehdi kyllä pätkääkään.

Ajattelin nyt kun 30 vuoden vaatelias ikäpyykki on täyttymässä että nuoruus on hulluutta täynnänsä. Mukava kun sellainen alkaa olla takana päin. Hiljalleen voi keskittyä itse elämiseen.