Kuistilla istui vanha Naatos ja uhkaili vannovansa ikuista juomattomuuttaan. En minä sitten uskaltanut. 

Jonkinlainen julkinen apologia , apolegia? ,apologeiointi tulisi tehdä. Perjantaina tulin niin kamalaan humalaan. Pahaan oloon ja myrtymykseen jopa. Harmillita oli se. Eihän siinä vielä mitään mutta kun eilen(lauantaina) tulin uudestaan samanmoiseen. Onneksi Merle oli jo poistunut paikalta eikä nähnyt alennustilaani. Se oli kyll äylentävä tila hetkensä. Sitten minulta meni muisti enkä tiedä monta kymmentä kaljaa join Walterissa. Monta kymmentä uskoisin. Ei kyllä rahaa ollut kuin 35e tms. 25e? Eli en ehkä montaa kymmentä.

Ei tartu nyt ajatus kynään tai mitenkään päin toimi. Kunhan muuten vain jorisen tähän jotta saan päätä vähän tyhjäksi huomista varten. Ai mitäkö tapahtuu huomenna? No silloin on loppuelämäni ensimmäinen päivä. Nyt en aio nostattaa Raittiusrintamaa pystyyn. Aion raitistua ihan muuten vain. Joutessani. Paskaax tässä muutakaan- tyyliin. 

Sormi on vähän kipeä. Sain perjantaina viiltohaavan hiuksistani sormen kärkeen. Kädet oli aivan kuivat ja sitten yritin pestä hiuksiani. Hyvä kun en kuollut. Vai tapahtuiko tämä lauantaina? En muista. Kauan aikaa on siitä siis. Torstaina kaikki alkoi leppoisasti kun joimme lonkeron Varkauden matkahuollon pihalla ja oli hiukan viileä ilma. Sitten join ehkä toisenkin myöhemmin ja en minä tiedä. miten se perjantai meni niin kuin meni. Toleranssi vei voiton miehestä. 

Mutta se olikin ihan eri mies. Se oli se Naatin retku. Nyt on vain Vanha Naatos. 

Alunperin minun oli tarkoitus seurata Lossien jalanjäljissä ja luoda idylli tänne mutta en minä enää osaa. Olen voinut niin pahoin. Välillä oli kyllä todella mukava viileän peiton alla ja Last Unicorn ja muukin vanhakantainen mukava rokki soi. Kuuntelin ja voin pahoin ja odottelin että tulisi hyvä olla. Ja sehän tuleekin vielä.

Niin se idylli sitten jäikin kirjoittamatta kun ei nyt ole sellaista oloa. Äsken ei Vietnamissakaan mikään sujunut. En vain ole terävimmilläni nyt. Aivot ovat hapertuneet. Vain aika voi ne enää korjata. Huomenna on vielä lepopäivä. Pyhittäkäämme se aivoillemme.