Aamupäivällä mie heräsin en pahemmin krapulassa mutta heräsinpä sitten kuitenkin.
Minäpä vähän sitten valvoin kunnes vähän nukuin.
Unessa suggeroin itseni katsomaan pornoa. Oli unessa muutakin. Kämppis muun muuassa käski minun puistella keittiön maton. Katselin sitten pornoa siinä ja löysin sivuston jolla oli suomalaisia pornoklippejä. Osa ihan porno-pornoa ja osa suomalaisista leffoista pätkiä joissa alastomuutta jne. Näinpä sitten Eija Vilppaan eräässä kohtauksessa alasti. Oli suuressa suihkussa, kenties uimahallissa. Rinnat näkyi sivulta kylläpä hyvinkin, hän käveli eteenpäin ja siiten tuli joku nainen pukeissa. He halasivat ja suutelivat. Tättärää. Kaunista. Ei, en tahdo kuulla unen selitystä.

Eilen minä join kaljaa erään rutaleen kanssa. Tokihan me kyllä myös pelattiin netissä räiskintäpeliä. Minäkin sain pari tappoa kun siinä tuurasin kaveria kahvinkeiton ajan.

Eräillä synttäreillä oli ihminen joka koki sarjassa aivo-orgasmeja ja nauraa hekotti vaan. Valitti ettei saa puhua kun kun vatsaansa sattuu niin. Hän vain jatkoi nauramistaan. Muitakin jo hiukan hymyilytti kun niin kivasti oli siideri päähän noussut. ja Hän vain nauroi. Ja jeesuksen sydämenrakkautta toitotti. Mielenkiintoisen mukavaa.
Siellähän minä olin siellä vessassa sitten kun mietin sitä erästä kesäpäivää.
Tää juttu piti siis alunperin kertoa siellä. Jotenkin se jäi.
Siis tuossa viime kesänä en jonain sateisena yönä saanut lainkaan unta. Nousin hikisenä sängyn laidalle istumaan ja vedin t-paidankin päälle. Hiippailin pihalle ja talon päädystä kiipesin tikkaita katolle. Ei se mikään rankkasade ollut, mutta kasteli kuinkin ihan läpimäräksi. Katolla hipsuttelin hiljaa ja varovasti ettei vanhemmat herää, tai allekirjoittanut tipahda katolta. Kävin sitten keskelle kattoa aaltopellille makaamaan. Eihän se uni tullut siinä katollakaan maatessa silmään. Varsinkin kun vettä satoi kaatamalla. Ei se kastuminen sinällään; lämmin kesäyöhän se oli. Siltä sadepisaroiden rummutukselta en saanut unta. JA SE SAATANAN KÄKI KUKKUI! Aloin siinä sitten laskea niitä pisaroita silmät kiinni aikaa tappaakseni. Kyllähän se aamu sieltä tulee. Pääsin jonnekin yli seitsemäntoistamiljoonaan kunnes nukahdin.

Perjantaina katsottiin Control-leffa. Se oli melko mainio. Joy Divisionin laulajasta kertoi. Lopussa tahtoin vain että tappaisi jo itsensä. Oli armottoman armoton kusihätä. En ole vuosikausiin yhtä kovaa hätää kokenut. Mikäs siinä oli sitten leffan jälkeen lorotellessa. Lorottelin vaan. Sitten tuli vartija ja hääsi pois. "Teatteri meni kiinni jo 40min sitten." Lorottelin loppuun sitten nurkan takana siinä.

Sitten olin jonkun tuttavan tuttavan tytön luona jolta sain myös hitusen vodkaa.
Baarissa joku partainen äijä tarjosi minulle oluen. Hyvä ukko oli. Yhden väkivaltaisen oloisen häirikön puijasin tupakalla pihalle. Ei sen jälkeen näkynyt. Sanoin pokelle ettei päästäisi sitä takaisin. Tiedä sitten miten kävi. Minä join olutta.

Kaveri luona makailin, ehkä nukahdinkin. Ovelta vielä käännyin takaisin kun unohdin t-paitani. Painoin mytyn taskuuni ja pyöräilin kotiin. Aamulla(heräsin 14.55 tms) pohdiskelin tuossa sängyssäni sitten että mitäs minä täällä teen? Oisinhan minä siellä kaverinkin luona voinut nukkua.

Hahha! olipa vallan hulvaton tapaus kun siinä seitsemän maissa tulin tähän koneelle ja chattiin(siis la-aamuna) niin itse Los oli chatissa. Haha, hulvatonta! *taputtaa polviinsa*

Vihreäsilmäinen tyttö oli hesessä. Nätti tai ei, ne silmät olivat kivat. Ehkä piilarit. Kun nyt järjellä ajattelee. Itse asiassa olen kai nähnyt hänet ennenkin..

Eilen söimme tonnikalahernaria ja joimme olutta.

Baariin jonottaessa joku urpo valitti pokelle kun ei päässyt sisään. Asia tiivistyi lopulta siihen että urpo läimäisi avokämmenellä pokea poskelle, ja sitten urpoa vietiin. Ehkä oikeuteen saakka?
Me menimme sisään.
Kaveri ei saanut vetoketjuaan auki joka oli jumissa. Mie naureskelin kun narikkatyttö tuli tiskin takaa ja tokaisi "Anna kun mami auttaa." ja aukaisi vetoketjun. Hihhi. Hassua.

Äitee se äsken soitteli. Jo mietti että muistanko enää ollenkaan. Epäileekö lie dementiaa? Jo on kummaksi mennyt. Kai sitä huomenna voisi sitten lähteä piipahtamaan kotipuolessa.

Jaah, nyt jotain meni rikki aivoissani.

Se tuossa jostain pätkähti aiemmin mieleeni että kuinkas se menee että menemmekö me kohti tulevaa, vaiko tuleva kohti meitä. En jotenkin saa ajatuksesta lainkaan kiinni. Krapulapäivän murheita. Tai kenties tätä nykyä tää alkaa olla jo ihan pysyväinen olotila. Ei se mitään. Mukavaa omalla tavallaan.
Eilen siellä synttäreilläkin muut turisivat niitä sun näitä, ja minä vain hiljaa pyllylläni olin.

Äiti päivitteli että "Mitä tuosta siunkin olemisesta tulee.." kun sanoin ettei ole tullut koulussa käytyä. Voi voi. Ei ole äidin rooli helppo. Ihan vain hänen tähtensä ehkä voisi joskus valmistua. Ihan Maisterismieheksi. Kylläpä lyön monta luuta ihmisten kurkkuun jos niin tekisinkin. Voi hurja! JUUPELI!

Voi juku, voi juku. Maisterismies, mie ihan ite! Jes sir, se se vasta olisi jotain. Juupeli sentään!

Puhelu löi nyt aivot lukkoon. Täältä tähän.