,eli en saanutkaan unta.

Tahtoisin myös heti tähän alkuun tuoda ilmi huomion että vaikka olemassaololla ei olekaan tarkoitusta, niin ei se tarkoita että se olisi tarkoituksetonta kuten annan otsikossa ymmärtää. Se oli vain läimäys teidän kaikkien typerysten kasvoille. Kaikkea tekin luulette tietävänne. 

Niin. Riisukaa tietoanne. Enkä minä puhu nyt tiedosta vaan omista typeristä kuvitelmistanne. Miten teidän kaltaisillanne voisi olla jotain tietoa siitä kuinka asiat ovat? Uskotte kaiken paskan mitä muut teille sanovat tai mitä olette lukeneet sieltä tai täältä. Sitten puhutte kuinka asiat ovat ja totuus on näin. Mitä helvettiä? Kuunteletteko te koskaan mitä puhutte? 

Ja kun ettehän te edes koskaan puhu. Te vain väitätte tietävänne. Sielussa elääkin sitten vain sekava lankavyyhti luuloja ja ajatuksia. Eihän siitä läjästä ota vittu selvää kukaan ja silti on pokkaa väittää että kyllä minä tiedän. 

Ette tiedä paskaakaan! 

 

Nyt on purettu paine. Helpottaa jo.

Itseasiassa ajattelin ennen sängystä nousuani ulkomaita ja kaikenlaista siihen liittyvää. Tietenkin kaikki johti takaisin uusimpaan raittiuspyristelyyni. En yhäkään aio kertoa muuta tästä kun se menee vähän syvälliseksi sitten kyllä väistämättä. Kuitenkin tuli ihan hyvät raittiusfiilikset unisista ajatuksistani. Piti pistää ne ylös muistiin tähän blogiin mutta joo. Osaisinkohan jotenkin naamioida todelliset ajatukseni..

Taksimiehet, junarata, mikä linnoitus, missä koti

Kävelee tuonne, tänne, ulos täältä! 

En minä nyt jaksakaan. Menee liian hölmöksi. Enköhän minä nyt yhden raittiusideani muista vielä huomennakin! 

 

Toki mietin myös kalasteluita. Ihan perusjuttuja. Muutaman viikon kuluttua.. Sitten on kyllä maailma kohdallaan. Ettepäs tiedä yhtä juttua.. että kyllä se voi vähän alkaa päätä vanne kiristämään kalastaessakin jos ei saakaan kalaa vaikka miten kalastaa. On se sekin mahdollista. Sama juttu kuin pokerissa. Välillä tulee takkiin vaikka miten hyvin muka osaat. Noh, eiköhän sitä kalaa nyt tule vääjäämättä! Eli ei yhtään kuten pokeri. 

Aika ripulia.

 

Meinasin krapula journal tyylistä päivitystäkin tuossa sängyssä pyöriessäni mutta ikäväkseni huomasin etten voi tehdä sellaista päivitystä. Minun pitäisi kertoa liian paljon mielipiteitä ja näkemyksiäni ihmisistä joita tunnen. En oikein tiedä miten nämä ihmiset ottaisivat sellaista. Jätetään mielipiteet mielipiteiksi, salaisiksi omiksi sellaisiksi..

Ei ole minusta enää Krapulan Journalin isännäksi. Liian vanhaksi ja raihnaiseksi olen muuttunut. 

Kunhan saan raittiuspiirini kunnolla pyörimään niin kenties Krapulaton Journal voi nähdä päivänvalon!?