Tämä tarina on varastettu Kalle Päätalolta joka taas varasti sen joltain toiselta.. eikä kukaan tiedä onko tarina edes totta! 

"-Vankilapastori kiersi jouluaattona selleissä puhumassa sanaa. Eräässä sellissä oli pirun yreän näköinen vanki. Ei juuri ajanut pastoria sellistä, mutta ei ollut alkuun näkevinään eikä kuulevinaan, kun pastori tarjoili sanaa. Pastori puhui tuhlaajapojasta. Mutta kun pastori oli puhunut jonkun aikaa, vanki aivan kuin heräsi ja alkoi katsella pastoria kasvoihin. Ja vangin naamaan levisi tyytyväisen kysyvä ilme. Kun pastori lopetti, vanki hymyili entistä autuaallisemmin ilmein ja sanoi, että hän kuuntelisi saman sanoman toisen kerran. Pastori täytti mielihyvin vangin toiveen. Vielä enemmän mielellään, kun vanki päätään kääntämättä kuunteli ja katsoi pastoria kasvoihin. Toi vielä kasvojaan lähemmäksi. Kun pastori oli puhunut toisen kerran tuhlaajapojan tarinan, vanki hymyili entistä onnellisemman näköisenä. Sanoi, että jaksaisiko herra pastori kertoa saman vielä kerran. Pastori silloin kysyi, että mikä tässä raamatun kertomuksessa kiinnostaa näin kovin vankiveljeä. Vanki sanoi että ei itse tarina, ja että se on hänelle tuttu. Mutta se, että aina kun pastori sanoo että tuhhh-laajapoika, höyrähtää niin suloinen konjakin tuoksu."

Kjäh Kjäh.. Tämä olkoon teille kaikille opetukseksi.