Eilen oli jotain tarinointia menneistä ajoista ja itse olin kovasti sitä mieltä että tuolloin elämä oli lähinnä perseen kaivelua ja rään syöntiä. 

Ruoka on ollut tiukassa eikä voine sanoa että terveydenhuoltokaan oli aivan tämän päivän tasalla. 

Ei tietenkään nyt ole aivan varma seuraavan väitteeni todenperäisyydestä mutta uskon vahvasti että siinä on vahva totuuspohja taustalla.

Kysellään vaikka ensin että onko sinulla mitä vaivoja? Pientä flunssaa mahdollisesti? Johan siitäkin riittää paljon puheenaiheitta mahdollisen työpaikan kahvipöydässä. Elämä on raskasta flunssaisena.

Entä jos sinulla sen lisäksi olisi ongelmia syyhyn, peräpukamien, närästyksen, lutikoiden, satiaisten, lapamatojen ynnä muiden luonnollisten syöpäläisten ja vaivojen kanssa joita ei nykyajassa kovinkaan usein tai ainakaan pitkäkestoisesti hyvinvointiyhteiskunnassa asuva ihminen joudu kokemaan. Voisin kuvitella ettei pieni flunssa tai keuhkopöhö tunnu missään. Yllämainitut pikkuvaivat ovat käsittääkseni olleet vielä aivan yleisiä jokapäiväisiä vaivoja. 

Tarkoittaen että elämänkäsityksemme on täysin vieraantunut siitä mitä se on mahdollisesti joskus ollut. Meistä on tullut hienohelmoja ja snobeja. Ikuisia ruikuttajia. Eikä edes tyrä roiku sylissä tai peräsuoli puolireidessä! 

 

Sitten me katselemme omien pumpulilasiemme läpi mennyttä elämää joka toden totta on ollut yhtä perseen kaivelua ja rään syömistä. Se vain kuului asiaan ja oli yhtä luonnollista kuin nyt käteen aivastaminen tai hienovarainen nenän nenäliinaan niisto. Huomatkaa vielä että nykyajan nenäliinat ovat hygieenista kertakäyttökamaa kun vielä parikymmentä vuotta sitten nenäliina oli räkäinen yököttävä kangaslappu taskun pohjalla. 

 

Vai on Suomessa koruja tehty ja ties mitä kuningaskuntia vallittu. Persettä täällä on kaiveltu ja oltu surkeita!