ulkona on kirkuva pakkanen. -27C arvelen lämpötilaksi kun näin katselen ikkunasta ulos. Aurinko paistaa eikä asiat ole hassummin. Taidan kyllä perua uimahallille menoni noin synkän ja pakahduttavan kylmyyden edessä. Antaudun! 

Lueskelin jotain vanhoja asioita aiemmin. Välillä pilkahti järki, välillä ei. Kyllä se asia vain on niin että sanat pilaavat järjen. Saati sitten kiihkeys ja harkitsemattomuus. Potilaita, potilaita, pipopääpotilaita..

Tulevaisuudessa(tarkemmin sanottuna huomenna) minä päässen vapauteen maaseudulle. Siellä kirmaan hangilla ja lammilla. Kylmän hallitessa ulkomaailmaa kyllä kirmaamiseni jäänee siihen kun haen liiteristä lisää halkoja tunkeakseni niitä uuniin värjötelläkseni uunin kyljessä Karjalaista lukien. On se vaan hyvä lehti. Onko parempaa? Enpä us ko että on..

Välillä tulee tunne että olisi päästävä pois täältä Savon sydänmailta takaisin karjalan kunnaille paremmille päiville. Voi miten siellä oli lämmintäkin! Siellä oli +25C, ja täällä -27C! Yli VIIDENKYMMENEN asteen ero.. Lisäksi täällä on maassa lunta, siellä viheriöi nurmi.. monia monituisia muitakin seikkoja olisi jotka puhuvat itäisempien seutujen puolesta mutta enhän minä nyt viitsi ihan jokaista luetella. Minulla on tärkeitä tehtäviä! 

Pokerista. Lauantaina hävisin kaksi isoa pottia heti aamusta ja olin kyrpiintynyt. Varsinkin kun jos olisin ollut 100% kunnossa olisin voinut säästää pari satasta. Nyt en säästänyt. Kuitenkin myöhemmin lauantaina ja eilen taisin saada kaikki tappiot kuitattua. Se on helpotus. Puolet kuukaudesta on mennyt.. tänä iltana. Loppukuusta ei varmaan tule pelattua paljoakaan koska muistelen ettei vanhempien kone jaksa oikein pyörittää pokeriohjelmia. Saa nyt nähdä.

Kenties, ehkäpä, kuitenkin, vaiko ei sittenkään..