Tänään alettiin ensimmäisiä verkkoja nostamaan kun nähtiin ison haukan tupsahtavan 100 metrin päähän männyn latvaan. Tarkemmalla katselulla se paljastui kotkaksi. Verkkojataa nostettiin satakunta metriä ja havaittiin kotka taas saaren takaa eri puun latvasta. Siitä hyppäsi lentoon ja heitimme sille ison särjen. Merikotkaksi nyt tunnistettu hyvän kokoinen yksilö nappasi rupuisen särjen kynsiinsä 30 metriä veneestä ja lensi sitten ansaitulle herkutteluhetkelle rannan siimekseen. 
Hyvää kuvaa olisi saanut kotkasta siinä. Näin sen vielä kun tultiin rantaan ja parkkeerasin venettä luhtaan. Valitettavasti kalat olivat jo auton luona eikä ollut mitään kotkanruokaa matkassa. 

Säyneitä tuli viitisentoista kappaletta. Kiloisia. Muikkuja tuli huonosti. Hyh. Yksi vajaa kiloinen kuha. Onnetonta on kalastus nyt.

Merikotka sentään näkyi. Ei niitä joka kesä näillä vesillä näy. SE ON IHME!