Olen nyt viisaudenhampaaton. Vielä toinen on paikallaan. Tuppo suussa on mukava istuskella ja tuntea itsensä hölmöksi. En tahdo muistella itse tapahtumaa. Ei se kovin erikoinen ollut. Pelkään vain että vallaton visualisointikykyni voi saada minut pelkäämään ensi maanantaita kun toinen viisaudenhammas poistetaan.

Olen nukkunut 2-3h viime yönä.
Heräsin kesken unen jossa olin sissi. Viholliset olivat käsittääkseni natseja. Hyppäsin juuri mahdollisesti punakattoisen legotalon(?) taakse piiloon niitä ja kastuin vähän kun jää sortui allani. Mukanani oli alkuvaiheissa toinenkin sissi, mutta hän katosi jonnekin jossain välissä ja jäin yksin vastustamaan natseja.

Siis siitähän minun piti kertoa että miksikä näin vähän yöunta. Erehdyin aloittamaan tuon Paroni Puussa opuksen yösydännä, ja aamuun astihan se vierähti kun kertarykäisyllä luin alusta loppuun saakka. Oli kyllä hyvä kirja!
Suosittelen kaikille hulvattomista seikkailuista, ja hiukan romantiikastakin, tykkääville. Paroni muun muuassa taistelija muslimimerirosvoja vastaan, jallitti Itävallan armeijaa sekä jutteli itsensä Napoleonin kanssa. Taisipa vielä Venäjän tsaarinkin kanssa rupatella. Kaikki tämä tapahtui puista käsin Italiassa. Hieno mies tuo paroni joka puissa eli. Joko eräs turkulainen kirjallisuusopiskelija kuolaa?
Kaiken lisäksi paronilla oli villejä seksuaalisia(kuten myös romanttisia) seikkailuja erään leskeksi jääneen herttuattaren tai vastaavan ruhtinattaren kanssa. Mitä muuta voi kirjalta toivoa? Eipä paljoa muuta. Sen sanon.

Äsken vein naapurille 20e. Join hänen varoillaan tequilaa lauantai-illan. Näin  tein, ja miksi tein, koska olin hölmö ja nuori ja rietas. Alkaa unettamaan nyt.