Ensinnäkin kun olin poissa oli karhu käynyt pihapiirissä. Muutaman kymmenen metrin päässä oli äiti nähnyt karhun pystyssä hajuja ottamassa. Sitten muisti että sisko vauvaansa työntelemässä vaunuissa tuolla karhun suunnalla. Äiti hypännyt autoon hätäisenä samalla kun koira on haukkunut karhua ja sisko nähnyt myöskin karhun muutaman kymmenen metrin päässä. Karhu kömpinyt menojaan ja äiti kaasutellut hätiin. Hurjimus tuo pystykorva. Isä tosin kuulemma aiemminkin nähnyt sen haukkuvan karhua. Pystykorvan 10m päässä, itälaika 20m päässä, ja isä kaverinsa kanssa 30m päässä. en tiedä haukkuivatko miehetkin. ehkä toisiaan?

Luin kaverin luona juttua Tiede, tai vastaavasta, lehdestä että tietokonepelien pelaajat hallitsevat paremmin uniaan. Eivät näin ollen näe yhtä pahoja tai paljoa painajaisia jne. Minä jo arvelin että se on jotenkin erikoista, mutta lehtijuttu osoitti että se johtuu kaikki vain tietokonepelien pelaamisesta. Pelaajat osaavat toimia vaihtoehtotodellisuuksissa kun taas alhainen normaalikansalainen lamautuu ja joutuu vain kiljumaan paniikissa ja jää mörön syömäksi/auton päälleajamaksi/kuiluun hyppääväksi.. 

Pokeria ei ole tosiaan tullut pelattua. Johan tässä kohta alkaisi pitää tekemään jotain. Noh, kyllä minä sitten syksyllä ! kjeh kjeh..

Eilen sain Hellerin Catch-22:n luettua loppuun. Yksi kirjoista jotka tahtoo lukea hitaasti. 

Muikkua on tullut eilen ja tänään rutkasti. Toivotaan että samanlainen tulo jatkuu. Ennätystä silti ei ole vielä aivan rikottu. 

Huomenna lähden Juhannuksen viettoon. Matkaevääksi otan kilon-pari savumuikkuja, pari jaffapulloa sekä pari purkkia muikkuja. Alkoholiliikkeestä saatan myös hankkia jonkinlaista nestettä tunnelman nostattajaksi. Viinaa tarkoitan.

Saattoi muitakin juttuja olla parin viikon aikana mielessä pyörinyt mutta en nyt muista kuin tuon karhu- ja unijutun.