On sunnuntai, pyhäpäivä.
Kirkkoon en ole menossa.
Nukuin tuossa yli neljä tuntiset yöunet.  Hiljalleen, minusta tuntuu ainakin sille, unirytmini alkaa taas soljua kohti hyviä uomia. Siitä olen kiitollinen.

Ensi perjantaina suuntaan Turkuun. Luulin hankkineeni pari hyvää lahjaa, tai ainakin yhden, mutta äsken tarkempi paljastelu osoittikin että juurikin se ainakin yksi hyvä lahja onkin todella hyvä lahja.
Lahjojen hankkiminen on mukavaa kun saat lahjat alle eurolla, tai jopa ilmaiseksi(Heman-kasetti).
Se harmittaa ettei Albilla ole c-kasettisoitinta kun pelastin roskakorilta suuret kasat iloista ysärimateriaalia. Nyt joutunen dumppaamaan kaiken kaikesta huolimatta roskakoriin. Ei mahda mitään.


Oikeastihan tarkoitukseni oli purkaa iloani jota pokerissa menestyminen tuottaa. En muista mitä aikoinani vannoin tässä samaisessa blogissa koskien sitä etten puhu enää koskaan pokerista. Siitä on jo niin kauan, enkä enää muista, joten olkoon. Nyt kuitenkin pokeri on alkanut -1000 - -2000$ tappioiden sijaan mukavasti voitolla, ja tuntuu että osaan sittenkin pelata. Itseasiassa pelaan aivan loistavasti. Siihen kun vielä lisätään se että kortti osuu niin kukapa voisi rahantuloa estää?

Yritän tehdä lupauksen että jos voitan tällä viikolla vielä 600$ niin yritän tehdä jotain mukavaa Turussa. Mitä se sitten voikaan olla. Tarjoan taksit? Äh, tylsää. Jotain kuitenkin. Toivottavasti en tällä lupauksella pistänyt doomswitchiä päälle. Lähinnä yritän kosiskella lady Fortunaa jatkamaan rakastamistani.


Kirjojakin olen ehtinyt lukea täällä kotipuolessa hengaillessa. Hyviä kirjoja. Joku aivan tuntematon naiskirjailija 70-luvun lopulta. Feministis-sosialistis-rakkaudellispitoinen romaani. Tai ehkei rakkaudellis, vaan rakkaudenkaipuudellis. Näin ne sanat virtaavat kuin Marquesilta konsanaan.

Hiivatti sentään kun jotain oli äsken mielessä! Asia joka vaati tulla kerrotuksi, ja nyt olen sen unohtanut. Kyllä se kirjojen lukuun liittyi.

Ai niin, siitä oluesta. Olut käy rauhaisasti kämpässäni. Oletan että käyminen alkaa olla jo lopuillaan, ellei jo loppu. Huomenna siirrämme 20 litraa toiseen astiaan vielä viikoksi kun se korkitusvehje on yhä Turun kaupan hyllyllä. Tässä pieni muistutus myös.
Huomenna maistelemme hiukan olutta. Toivottavasti maku on jo hyvään viittaava, eikä kontaminoituneeseen paskaan kallistuva.

Ei ole mitään muuta kuin tämän blogin päivitys nyt. Jos lopetan joudun puille paljaille. Noh, minähän olen vanhaa seikkailijoiden sukua, joten taidanpa kuin taidankin lopettaa! Haa, kohti seikkailuja!



ps. jännittää kyllä hiukan.