Heräsin taas kerran, aivan satunnaisesti, satunnaisena päivänä.
Onnekseni sattui olemaan juuri tämä kyseinen satunnainen päivä.

Odottelen tässä ajan kulumista. Päivällä olisi tentti jonne en päädy.
Odottelen tässä ajan kulumista, ja kun riittävästi aikaa on kulunut käyn nukkumaan.
Herättyäni juon oluen. Näillä näkymin en saa lainkaan juomaseuraa, mutta olen kokenut näitä iltoja ennenkin.
 Juuri kun hihkut ilosta/surusta yksinjuomisesi tähden, tulee puheluita tai tekstiviestejä ja pian huomaat olevasi ihmisten piirittämä.
En usko että tänään käy niin.

Muistan kuin eilisen päivän, hyvin huonosti siis, viime kerran kun olin yksin juomassa. Paljoa en kyllä muista. Kävin jonkun hetero/homo-seksuellin hotellihuoneessa kaljat juomassa. Maksoin jonkun tuntemattoman tytön baariinkin. Voi että. Muuta en muista.
No, kunhan vain on riittävästi rahaa että on vara juoda.

Äsken pelasin hiukan. Harmittavan lähellä(..) oli että oisin jäänyt 200$ voitolle. Nyt jäin nollille. Luulin että eräs tyyppi hiukan stiimasi(kävi kuumana) kun vein sen stackin setillä, mutta kas, hänelläpä olikin sama setti mikä minulla 10min aiemmin. Ei mahda mitään. Ässät kusee.

Huomioni kiinnittyy nyt suureen määrää sulkeita, ja lisämääreitä.
Voin huomata että yksinkertaisten määritelmien riittävyys pakenee minulta/minua.
En voi puhua koska kukaan ei kuitenkaan ymmärrä minua. Ja sitten kun yritän puhua puheeni sotkeutuu entisestään koska yritän saada omat ajatukseni mahdollisimman selvinä ulos. Eli lisään sulkeita tekstiin ja selitysten selitysten selityksiä. Hämmentävää.

Hiljaisuus lienee parhain.