Maksettuani ostokseni asettelin sikarilaatikon varoen pehmustettuun(vanhoja kalsareitani) kauppakassiini ja astelin voittajan ilmein kuitenkin häviön kokeneena ulos kaupasta. Aurinko iski säteensä suoraan silmiini siniseltä taivaalta ja kirosin ja oli SIINÄ JA SIINÄ etten heivauttanut moukarityyliin koko ostoskassiani huitsin nevadaan. Mieli teki! Pyöräilin kuitenkin kotiini ja perehdyin lähemmin sikarilaatikon antiin.
Laatikossa oli viisi erilaista sikaria: Grand Seigneur
1 kpl Grand Seigneur Robusto
1 kpl Grand Seigneur Senoritas
1 kpl Grand Seigneur Torpedo
1 kpl Grand Seigneur Churchill
1 kpl Grand Seigneur Corona Grande
Alla kuva sikareista ennen maisteluosuutta:
Maistelussa polttelin jokaisen noin puoliväliin aloittaen suurimmasta ja edeten kohti pienempää sikari kerrallaan sillä huomiolla että Robuston poltin ennen Senoritasta.
Corona Grande
Paahtamisen jälkeen reunaan jäi 1cm leveä musta rantu. Ensimaut tosi voimakkaan tupakkaiset. Ehdottomasti voimakkaimman makuinen polttamani sikari ikinä. Rauhallisella polttelulla turkin pippurin takaa löytyy yllättäen hieman jotain suklaista aromia. 1 cm:n polttamisen jälkeen maku alkaa rauhoittua tai sitten sikarin chilit veivät makuaistin. Alussa sikari tuntui vedoltaan aivan ontolta putkelta. Puolestavälistä eteenpäin vetokin alkoi olla kohdallaan. Tuhka on pysyvää vaikka näyttääkin vaalealta hötöltä. Sikari palaa melko mallikkaasti, eikä sammu vaikka välillä Wanhan Tuopin tupakkakopin juopunut ilmapiiri houkutteleekin mukaan small talkiiin 50 vuotiaan pubiruusun kanssa.
Maut poikkeavat selvästi laadukkaista kuubalaisista, mutta tuovat kuitenkin piristävää vaihtelua sikariharrastukseen.
Churchill
Onnistuin polttamaan Churchillin siten että tuhkaa oli yli 2/3:aa sikarin mitasta ilman että tuhka tipahti. Tietenkään ei kameraa ollut ikuistamassa tätä hupaisaa näkyä. Alkumaut ovat vahvoja ja tasapainoisia ja loppupuolella tuli todella voimakaat vanilijan ja toffeen aromit. Sikaria polttelee reilut puolituntia joten kyseessä on hyvä arki-illan sikari.
Maultaan Torpedo tuntuu aivan loistavalta. Sikari on erittäin tasapainoinen ja keskivahvan makuinen. Ensiaromeista tuli mieleen joku hyvä naisten tuoksu. Maut ovat niin monivivahteisia että en osaa edes eritellä mitä kaikkea tästä löytyy. Jokin pähkinäinen/hyvä parfyymimäinen ominaismaku tässä säilyy loppuun saakka siten että sokkona sikarin kyllä tunnistaisi monista muista. Kitkeryydestä ei ole tietoakaan, vaikka kurkussa tuntuukin sopivaa chilimäistä poltetta jos savuja puhaltelee nenän kautta pois.
Aivan loppupuolella sikaria tupsahti voimakas toffeen maku, aivan samanlaisena kuin joissain toffeejäätelöissä.
Robusto
Makuun en ollut täysin tyytyväinen mutta en suuresti pettynytkään. Aika keskimitätön maku. Kuvittele juovasi viskiä blandattuna kaljaan ja kuvittelet Robuston maun. Tai ei, korvaakin keppana ykkösoluella niin maku on aivan kuin Robustossa. Eniten pidin Robuston tuntumasta sormissa. Jämäkkä mutta sormille hellä - lähes täydellinen tuntuma.
Senoritas
En polta naisten sikareja. Tämän poltti naapurin mummo. Sanoi jotta onpa pahhoo ja mainitsi että viimeksi polttanut kessua 50v sitten. Sylki kovasti mummo. Kaipa tämä on sarjan huonoin sikari.
(Kolmessa ensimmäisessä sikariarvostelussa sain vinkkejä APu72 nimimerkiltä internetistä. En siis itse polttelussa vaan juurikin arvosteluiden kirjoittamisessa..)
Uskoisin että sikarit(jopa Senoritas) kelpaavat tutulleni ja hän mielihyvin maksaa pyytämäni 75e. En sitten tiedä miten hän suhtautuu sikareiden puoliksi polttamiseen mutta sehän taas ei ole lainkaan minun murheeni.
Siinäpä onkin hänelle yllätystä kerrakseen, heh heh
Kommentit