Kaupunki kutsuu! Tänään lähden pois maaseudun rauhasta kaupungin riettaita raitteja mittailemaan. Heti ensimmäiseksi kun astun linja-autosta alas astun alkon ovista sisään ja ostan pullollisen vodkaa että salmaria. Tequila piti unohtaa kun kaveri teki drinkkiainestilauksen. Tosin taidan ostaa sen tequilankin. Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla..

Polgaran sain luettua. Se oli elämäni urakka. Jotenkin se oli melko luettava ja mielenkiintoinen mutta lähes joka sivulla alkoi takaraivolla nykivä tunne jumputtamaan.. Itse epäilen että Davidin panos kirjaan oli suhkot luettavaa ja Leighin osuudet saivat aikaan turhautumisen ja sisäisen itkun. Jotenkin se vain oli niin selkeästi NAISEN luomaa soopaa. Olevinaan oltiin vitsikkäitä ja ties mitä.. voi paska miten paskoja vitsejä! 

Huomaan että monesti puhuessani Polgarasta käytän sanaa paska. Näin se vain menee. Paska ei ole mitään täysin huonoa tai käsittämätöntä. Paska on sellainen kökkö jota jos maistelee niin suuhun jää paskan maku. Ihan kuin tuo Polgara siis! Arvosana 5½. Puolitoista pistettä tulee siitä että kaikesta huolimatta se eteni..(Mitä nyt Polgara 500 sivua kasvatti pikkupojista aikuisia hiukan eri muunnelmin..)

JA KALLE PÄÄTALOA SANOTAAN PITKÄVETEISEKSI! ..eivätkä ihmiset edes ole lukeneet Päätaloa. Päätalo sentään etenee elämässään.

Saakutta.