Lukeminen on hiukan ottanut tuulta alleen jälleen. Pitäisi joku viikko kaivella vanhat lukemiset ja pistää ylös johonkin. Pari kirjaa olen menneinä viikkoina saanut luettua.

Viikko 33:

Antti Tuuri - Wallenberg

Muuta? Ehkä. En ole varma.

Viikko 34: 

Antti Tuuri - Rata

Viikko 35:

Antti Tuuri - Elämä isänmaalle

Neils Anderson - Kulkumiehet : Hobojen elämää 20-luvun Amerikassa

Viikko 36:

Aapeli - Alapertin pitkä sota

Viikko 37:

Juha Drufva - Köyhät ansassa

Reino Lehväslaiho - Ei tuumaakaan

 

Siinä sitä onnetonta listaani. Tuuria on tullut luettua jonkin verran nyt. Pari hiukan hankalampaa teosta on luvussa mutta ei ne oikein etene. Jotain moraalitaloutta ja sen sellaista tuubaa. Alkaa aina nukuttamaan niin kovasti ne kirjat parin sivun jälkeen. Katsoo nyt jaksaako edetä kun syksy viilentää ilmoja. 

Puolukkaa ja mustikkaa on syöty. Ja tatteja kans. Sorsia tippuu harva se ilta taivaalta. Ei ole näin paljoa sorsia minun metsästysaikoinani ollut. Itsekin olen ehkä 4 tai 5 jo tiputtanut. Teeriä ja pyitä ja metsojakin tuntuu tänä syksynä metsät pullistelevan vallan. Seitsemältä pitääkin lähteä tuonne pusikkoon.. jos joku suhisevasiipinen lentäisi.. 

Sorsista tahdon muuten tietämättömille sanoa sen verran että kun joskus kuulee puhetta miten ne metsästäjät muka "pimeässä" näkee mitä ne ampuu. Nyt kun on tässä 5-6 iltana tuolla käynyt passissa niin kyllä se sinisorsa on 100% sinisorsa. Tavilla sama juttu. Haapanankin tunnistaa melko varmasti haapanaksi kai(täällä ei ole mitään mihin verrata). Joku ennen metsä-llä(/-ssä) käymätön ja sorsia näkemätön voi ehkä olla sitä mieltä että sorsia ei erota toisistaan hämärissä mutta kyllä se vaan on niin että se on paskapuhetta jos yhtään enemmän on tuolla ulkona käynyt. 

Sekin vielä että sorsia ei ammuta pimeää metsää vaan kirkasta taivasta vasten. 

Siinä vähän sorsastusinfoa kansalaisille

 

Muok. Viikkojen 36 ja 37 kirjat.

Tuo Juha Drufvan kirja oli onneksi ohut. Ei sitä olisi muuten jaksanut. Jopa oli sekavaa puutaheinää ukko jaksanut jauhaa Kansansanomien tms blogiin/kolumniinsa. Olihan siinä välillä jotain järkeäkin mutta aika tuskaa oli lopun läpi kahlaaminen. 

Lehväslaiho oli sen sijaan tiukkaa sotameiningiä alusta loppuun saakka. Kovia ukkoja ovat nuo fiktiiviset suomalaiset sissit!