Homma meni hiukan niinkuin arvelinkin. Oikeastaan lähes tulkoon täysin juuri niin.
Ihmiset humaltuivat hiljalleen ja minä sain istuskella rauhassa hiljaa ja nautiskella ihmisten katselusta ja kuuntelusta. Sitten he humaltuivat ja joku kertoi juttuja jostain jota olin tehnyt kännissä.
Miksei vain voisi antaa olla. Elämä jatkuu.

Kyyditsin koteihinsa neljä ihmistä.
Se oli mukavaa.
Yksi puolituttu oli sellainen joka antoi elämän jatkua. Mukava tunnelma.

Oli siellä muutenkin ihan mukavaa. Itse vain ajoin itseni jamaan jossa en ollut ehkä kovin valmis olemaan ihmisten seurassa(vrt. ryypätä neljä päivää, valvoa viimeinen yö kokonaan ja tanssia liskojen kanssa puukkohippaa).

Huomenna on ehkä jo hyvä olo.
Tänään on keho ollut hiukan sekaisin vielä.

Kohta makkarajuustovoileipiä mikrosta.
Lautanen meinasi livetä käsistäni maahan mutta sain sen lennosta kiinni. Sydän tykytti.

Yksi mies sanoi jotain hienoa siellä juhlissa. Tykkäsin siitä.
Ja yksi mies oli hieno mies, leppoisa ja rento.
Yksi mies oli selvinpäin. Hän katseli minua.
En pidä analyyseista.

Toivottavasti en polta suutani uudemman kerran. Kitalaki vieläkin kipeä kun päivällä söin tulikuuman perunan.