Olen tässä tuota Descartesia lukenut. Kovasti ukko todistelee Jumalan olemassaoloa. Taisi raukkaparka pelätä että kohta vatikaanin assassiinit murhaavat hänet kuten muita aikansa kerettiläisiä. Vai että maapallo pyörisi auringon ympärillä?! Hä? 

No nyt alkoi lopultakin vähän jo pännimään koko ukon hourinta. Tähän asti ollut ihan huvittavaakin.

En minä kyllä enää muista mitä pohdin ja mitä Descartes sanoi.

Todisti kuitenkin että Jumala on olemassa. Jumala joka on kaikkeus, ääretön, ikuinen. Myös muuttumaton ja kaikkitietävä. Ynnä muuta eeppistä, ääretöntä, meille käsittämätöntä.

Tuli mieleen että Descartes taisi kuvailla koko todellisuutemme. 

Jumala = Todellisuus, kaikki mikä on ja on ollut olemassa. Ja kaipa myös mikä on tuleva.

 

Sitä Descartes ei vain kertonut että mistä tähän kaikkeen todellisuuteen rakentui moraali? Onko sitä selitetty varsinaisen kirkon piirissä jotenkin? 

 

Hauskasti Descartes myös Jumalajohdatuksissaan puhuu kuinka Jumalaan ei voi sisältyä petosta tai muuta sellaista ala-arvoista ja halveksittavaa. Hä? Vastahan hän puhuu kuinka Jumala on kaikkivoipa ja kuinka hänessä on kaikki. 

 

Sangen epäilyttävää kyllä. Täysin käsittämättömältä tuntuu kuinka joku voi tuollaisten hurupuheiden perusteella millään tasolla uskoa Jumalaan tai yleensäkään jumaluuksien olemassaoloon. Huh hah, ei todellisuus tunne sääliä sinua kohtaan!