Eilisen Krapula Journal fiilistelyn jälkeen olen nyt tehnyt äkkiväännöksen ja nyt tahdonkin jatkaa Leppoisan Kehdon parissa. Puoli seitsemästä olen ollut liikkeellä kolmella eri järvellä ja vielä tahtoisin yhden rysän lähteä laskemaan. Isä sairastaa eikä sillä ole voimaa nyt. Rysän lasku yksinään hiukan liian hankalaa ja raskasta joten tuskittelen tässä. Äsken poljin pyörällä 15km kun kadotimme yhden asian tien varteen, tai johonkin muualle nähtävästi kun en sitä tien varrelta löytänyt. Kovat olisi nyt pöhinät lähteä vielä takaisin tuonne kirkkaille vesille.
En minä oikeasti tarkoita että mitään äkkikäännöstä olisin tekemässä. Kyllä sekä Krapula Journalin edustama "rappio" sekä kalastuksen tuoma tyydytys ovat kumpikin minulle ihan yhtä tärkeitä eivätkä lainkaan toisensa poissulkevia. Kyllä ne voivat kulkea käsi kädessä.
Toisaalta tekisi mieli perua kalastuksen lopetus ja jatkaa kalastusta.. Mutta kaipa sitä pitää tehdä myönnytyksiä maailman vaateille ja lähteä rellestämään pitkästä aikaa taas.
Tuli tuossa pyöräillessä mieleen vielä pakollinen uskontopohdinta kun eilen Wotzobeck linkitti Amazing Atheistia Youtubesta. Ei tämä ajatus kai hänestä kummunnut mutta ehkä jotenkin viritti aivoni ateismiasteelle. Valitettavasti en muista mitä pyöräillessäni ajattelin mutta koitan muistella.
Jotenkin se liittyi uskon varmuuteen. Uskotaan varmaksi että Jumala on kaiken syy ja lähtökohta. Samaan aikaan usko on jokaisen henkilökohtainen asia. Tai näin olen käsittänyt.
Mielessäni uskon käsite on jotain ei-niin-varmaa. Tarkoitan että jos sanoo uskovansa johonkin sisältää se uskon tunnustaminen myös myönnytyksen sille että ehkä on väärässä eikä uskolle ole muuta pohjaa kuin subjektiivinen luotto ja vakaumus siihen. Eli että usko on henkilökohtainen päätös asioiden niin-ja-niin olosta.
Toki taitaa olla niin että moni tulee uskoon koettuaan jotain ylimaallista, jumalallista jopa. Tai ainakin he väittävät kokeneensa jotain tällaista.
En jaksa nyt pää pyörällä tutkia kirjoittamaani ja miten haparoivasti asiani ilmaisin. En viitsi jatkaakaan.
Kuitenkin on tuo kalastus vaan perhanan mukavaa. Kalaa tuli kohtuullisesti. Verkot otettiin kokonaan pois ja luotetaan jatkossa pyhään henkeen joka rysämme täyttää.
Ajattelin pyöräillessä toki myös noita ihmisiä joita täälläkin elää, ja siellä varmaan myös. Ihan käsittämättömän rikkaita ovat kaikki! Rahaa pierevät joka reiästä. Voi hitto. Mietin just että mitenkähän helvetisti nykynuorillakin, tai siis lapsilla, on rahoja? Hehe, ja silti on vara valittaa ettei ole varaa kunnilla tai Suomen valtiolla ja velkaa on vain otettava. Kuka silti luopuu omastaan? -5% palkkoihin? Se tietäisi uutta kansalaiskapinaa.
Hävetkää perkele!
Kommentit