Räyh häyh häh häh hää! 

Turmiolan Naatin tarinoitakos odotitte kuulevanne.. siinäpä odotitte! Turhaan, aivan turhaan!

Turmiolle joutumiseeni vielä kolmisen viikkoa aikaa. Mikäs tässä on ollessa se aika. Toisaalta jos Lossie voimaantuu niin ehkä hän minut jo ensi viikon lopulla voi johdattaa turmion teille.. ainakin huikan kurkistamaan aidan taa. Niin mielelläni pari hyvää olutta hyvässä seurassa jo joisin kyllä. Jos sille tuntuu niin.. ehkä se kolmaskin vielä menee.. kjäh kjäh.. ai mikä neljäs? No tämän kerran.. tämän kerran!

Katiskoihin äsken kurkimme ja kyllä siellä parikymmentä kiloa madetta oli. Riittämätön saalis. Mutta ihan mukavaa silti kun kerrankin oli vähän enemmän. Alkaa madekausi olla ohitse.

Sain tekstiviestin. Joko se on eräältä kaunokaiselta tai sitten Wotzobeckin ryökäle kehuskelee viinoillaan.. Toisaalta se voi olla Lossien ryökäle kehuskelemassa Lidlin Superlauantai ostoksillaan. Jos se on joku kolmas henkilö niin syön kyllä hattuni! Kaksi pipoa syön, yhden karvalakin sekä vanhan lippisenikin! Oikeastihan en aio syödä yhtään noista hatuista.. mutta ehkä kuitenkin jonkun mainitsemattoman? Ehkä, kenties.. Sitä ette koskaan saa tietää!

Kaksi oravaa kisailee suuren kuusen alarungolla tuolla. Katselen ikkunasta. 250m päässä. Ihme kun koira ei hauku. Ei ole vielä nähnyt niitä varmaankaan. Ainakin kaksi oravaa. Voi toki olla useampiakin. Kevättä on ilmassa. Oravatkin kiimassa.