Otsikon mukaisessa blogisarjassa kerron muistoistani eräältä elokuiselta Turun reissultani joka tapahtui elokuun loppupuolella vuonna 2014. Ei ollut enää kesä eikä vielä syksykään. Kesän kiihkeät helteet olivat suurelta osin takana päin mutta syksyn synkät pilvet eivät aivan vielä olleet tavoittaneet Turun kaupunkia.

Itse olen Jubilee Turku ja Turun matkani tarkoitus oli etsiä vastausta kysymykseen kumpi oli ensin? Turku vai Turku? Sanan etymologiaa tai sukuhistorioitani tutkimalla asia olisi kenties ollut helpommin selvitettävissä. En kuitenkaan tahtonut alentua mihinkään näin helppoon vaan haaste oli haasteeni. Hotellien ollessa niin riivatun kalliita kyseisenä vuonna päätin majoittua tuttavani herra Lossandirin luo.

Vol1.

Ei ollut enää aivan ensimmäinen tunti tuloni jälkeen kun lupauksensa täyttääkseen Lossandir vei minut ostoksille ruokatavaraliikkeeseen jota hän on vuosien mittaan kutsunut Puhakaksi. Näennäisenä tarkoituksenamme oli ostaa sieltä paljon kasviksia sekä myöskin huomattava määrä juovuttavia nesteitä joita ilman retkemme eivät voisi onnistua. Oli meillä kuitenkin salainen agenda jota aloimme toteuttamaan suoritettuamme ostoksemme ja laitettuamme ne säilöön. Viittilöimme sen jälkeen kovasti eri suuntiin, heiluttelimme puhelimiamme sekä hölisimme käsittämättömästi toistemme päälle puhuen .. selkeästikin me olimme olleet tajuamatta jotain ja nyt tämä oli iskenyt tajuntaamme. Tämän hämäysrituaalin jälkeen istuimme alas penkille juuri siihen kassojen lähettyville. Sattumalta kassoilla olikin kaksi oikein näpsäkkää neitipuolta. Sanoisin jopa että kovin kovin hemaisevaa naisenalkua! Lossandir alkoi puhua ilmi kovaan ääneen näkemyksiään klassisesta ranskalaisesta kirjallisuudesta kun minä huudahtelin väliin filosofisia välilausahduksia sekä kerroin kalastuskokemuksistani. Lähinnä siitä kuinka ilman paitaa nostelin muikkuja veneeseen hikisen ruskettuneen ylävartaloni kimaltaessa kilpaa kirkkaitten vetten kanssa.. 

Mitään sen kaltaista aikomattakaan väistämättä huomasimme kuinka kassatytöt alkoivat sekoilla töissään ja tekivät useita virheitä tulevien kymmenminuuttisten aikana. Välillä vaikka heillä ei ollutkaan asiakkaita naurahtelivat he hämillisesti juuri jomman kumman meistä kertoessa oikein nasevan jutun ja välistä he loivat toisiinsa merkitseviä hymyileviä katseita. 

Jatkoimme täysin luonnollista rupatteluamme siinä illan pimentyessä kun toinen näistä kassatytöistä tuli siihen eteemme seisomaan selvästikin ujostellen tilannetta. Jos muistelisin oikein niin voisin tunnustaa että me menimme myös aivan sanattomiksi mutta toisaalta on ehkä parempi muistaa kuinka me rehvakkaasti katselimme vain muualle ja jatkoimme hillittömänä melskaavaa keskusteluamme. Lopulta huomasimme puolipunaposkisen neidon siinä kuin jotain odottamassa ja Lossandir sai kysyttyä voisimmeko auttaa.. Neito takellellen kertoi kuinka he ovat kassatyttöystävänsä kanssa meitä salakuunnelleet ja suuresti nauttineet jutuistamme.. heiltä työvuorot olisivat pian päättymässä eivätkä he millään tahtoisi lähteä pois jos me kerran jäisimme kaupan eteiseen juttelemaan juttuamme.

Siinä katsoinkin kelloani ja huomasin että kohtahan meidänkin olisi lähdettävä kyllä pois eikä se kai kovin pahitteeksi olisimme jos vaikka arvon kassatyttöneitokaiset lähtisivät seuraksemme kohti seuraavaa etappiamme. Itse hetkeksi sokaistun ja Lossandrinkin myöhemmin kertoi että näkönsä olisi hetkeksi menettänyt ellei juuri olisi vilkaissut sitä toista kassatyttöä kun kassatyttöneitokainen hymyili meille niinkuin ei vielä koskaan nainen miehille ja iloaan pidättäen hihkaisi "Ihanaa!". 

Luonnollinen jutustelumme vaimeni siinä sitten ja otimme ostokseme säilytyksestä siirtyessämme odottamaan kassatyttöneitejä heidän polkupyörilleen ulos. Pian he jo tulivatkin tuoksuen kedon kukkasille ja loistaen iloa ja riemua meidät nähdessään. Itse imin huuliani sisäänpäin ettei oma poikamainen riemuni olisi paljastunut ja näin jättänyt minua alttiiksi rakastumisen taialle. Lossandir ei voinut pidätellä itseään vaan hän heitti hattunsa ilmaan ja huusi "Jihuu!". Kyllä siinä minultakin hymy karkasi kun hän noin spontaanisti ilonsa toi julki. Tytöt puristivat meitä käsistämme ja katsoivat odottavasti silmiimme avoimet hymyt huulillaan.

Läksimme kävelemään katua kohti auringonlaskua..