Tekee mieli syödä päänsä, ja sitten ampua itsensä.
Takki katosi. Ei se harmita. Se harmittaa että takin taskussa oli mummon neulomat hansikkaat. Ei sekään enää suuremmin harmita. Harmittaa.. no, ei minua kyllä oikeastaan harmita kun nyt asiaa pohdin. Voi vietävä! Tästä piti tulla valitusbloggaus, mutta nyt huomaankin että kaikki on ihan hyvin.

Eilen ei edes mennyt muisti. Pummin kaljaa kaikilta. Pitänevät minua ääliönä. Harmillista, mutta totta.

Chatissa ei ole ketään.
Selkään sattuu piilevästi. Kipu on siellä, mutta onneksi ei nyt pinnassa. Yritän istua selkä suorassa.
Lähikaupasta tahdon roskaruokaa. vrt. mikropitsa. Harmi että haisen varmaankin yrjölle.

Koen jonkinasteista krapulamorkkista nyt.
Olin eilen jo menossa kyllä pois koska tiedostin itse etten ole sosiaalinen, ja niinollen huonoa seuraa, mutta! minulle soitettiin toverini toimesta ja pyydettiin takaisin baariin. Joten menin. Ja mitä seurasi? Ei mitään hyvää. Jurvotin kännissä ja pummin kaljaa ja olin sietämätön itseni. Suurimman osan ajasta olin vain hiljaa. Koska koko paikka etoi minua. Ihmisiä jotka joivat alkoholia. Humalaisia. Ihmisiä jotka keskustelivat keskenään mitättömistä asioistaan. Kiimaisia ihmisiä. Joku taisi olla selvinpäinkin. Taisin oikeasti tahtoa pois sieltä. Sitten läksin. Baarin edessä taas poltin tupakkaa. :( Harmillista. Tapasin yhden kivan miehen. Olen tavannut hänet ennenkin. Hän on mukava. Harmillista etten tavannut kivaa naista. Eikun tapasinhan minä kiva naisenkin! Erään tuttavan kaukaa Savonlinnasta. Hienoa. Minä sitten tykkään ihanista ihmisistä.

En kyllä tykkää selkäsärystäni tai siitä että chatissa ei ole ketään.
Johan tässä pian alkaa tuntea itseänsä yksinäiseksi.
Teen ruokalistaa.
Mikropitsa, mikropitsa, mikropitsa,mikropitsa, mikropitsa, mikropitsa..
Eilen ostin Vegetariana pitsan oikeasta pitseriasta. Enkä nyt sano että se olisi mikropitsan 100-0 hakannut. Mikropitsassa on paljon vitamiinija.