Kävin Helsingissä ja näin ihmeitä. Viinaa tuli juotua jonkin verran mutta krapulat olivat kovin vaisuja. Se on ihan hyvä vain. 

No ei tässä oikeastaan asiaa ollut. Mietin vain miten kaikki on niin hankalaa kun ei ihminen oikeastaan voi paljoakaan käsittää. En sitten tiedä voisiko jonkinlainen todellinen perehtyminen selventää asioita. Vaarana voi olla että tietyt asiavat selvenevät, suorastaan valaistuvat, toisten asioiden kustannuksella. Tai en tiedä onko sekään sitten enemmän vaara kuin pelastus. Suurinta vapautta on uskoa sokeasti. Sama se mihin uskoo kunhan nyt asiat vain ovat niin. Silloin ne ovat niin, eikä muuten. Joku järki siis uskovaistenkin hommissa kieltämättä on.

Koiran kanssa kohta lähteä juoksentelemaan. Saa nähdä joko pentu minut jätättää. Hiljalleen. Eli on minun treenattava salaa juoksemaan kovempaa.

Lossukka törtteli paini junan kanssa. Ottelu päättyi ratkaisemattomana parin varpaan menetykseen. Varvaskeiju on jo lienee tuonut kultadublonit hänen tyynynsä alle. 

Ulos.