Herra Arvo Ylppö, minua on monituisia vuosia vaivannut eräs teidän arkkiatriutenne.. 

mutta siitä joskus toiste.

Mietin tuossa eilen, vaiko tänään? että unethan ne olivat mielenkiintoisia. Ainakin muinoin. Ja nyt olen tässä koko viikon ajan nähnyt sangen mielenkiintoisia unia. En kyllä muista yhtään koska en ole perehtynyt asiaan ja sekös minua pännii.

Viime yönä kuitenkin näin unta jota vähän yritin muistella tuossa aiemmi.

Siinä oli ainakin serkkutyttöni ja minä. Maailmanloppu oli tuloillaan. Me lensimme jo ennen loppua useamman kerran jonnekin avaruuteen missä oli keltainen-oranssi-punainen portti tai vastaava josta maailmanloppu oli tulossa keskuuteemme. Se ei siis ollut pallomainen vaan enemmänkin kuin levy tai taso. Siellä me katselimme sitä ja ajattelimme että jos loppu tulee niin tahdomme olla paikalla. 

Välillä toinen(tai eräs meistä) jäi sinne avaruuteen leijailemaan. Muistan miten minua jännitti että löydänköhän tason luona odottelevaa toista kun suunnistin kohti oranssia tasoa.. miten ihmeessä sieltä läheltä avaruudesta löytäisin mä ystävän?! pienen ihmisen. Sitten se ihminen kuitenkin kimalteli siellä ja löysin ihan helposti. 

En muista tuliko koskaan loppua.

Kai se joskus tulee.