Tänään purkitettiin hiukan kalaa - särkeä, ahventa sekä muikkua. Satakunta purkkia yhteensä. 

Sain siinä puhelunkin sulloessani särkiä purkkiin. Kovasti piristi taskussa mutta kun ehdin kädet pyyhkiä ja puhelimen kaivella ehti puhelu jo päättyä. Varmaan joku lehden myyjä? 

Unohdin jo puhelun kun syöpöttelin tuossa ja sitten tulin tähän sänkyyn makailemaan, lueskelin Savottakirjaa ja mietin nukahtamista kun puhelin soi taas! 

DNA:lta päivää! sanoi nainen, tyttö, minulle.

Hän yritti myydä taas 4G:tä ja virustorjuntaakin. Kyseli mitä harrastan ja onko tv:tä ja kaikenlaista. Ehkä hänellä oli monia muitakin tuotteita joita myydä.. Kovin tuttavallisesti jutteli ja paljon oli asioita. Viruksetkin nykyään seurailevat kun olen nettipankissa ja sitten kun maksan laskua niin virus sieltä välistä nappaa pari euroa! Tiesittekös että semmoista voi käydä! Varsinkin kun on ilmainen virustorjunta joka on kuin tervetulotoivotus viruksille.. hih hih. Hassu tyttö! Ja että nuo ilmaiset virustorjunnat ovat pelkkiä mainoksia! Yritin sanoa että kyllä tuo omani ihan pätevä on.. mutta niin se tyttö vain sanoi että ehei, ehei.. huono on. Peevelin tyttö!

Oli se vaan kiva tyttö! Lähtisköhän se treffeille jos soittaisin perään..

Sanoin muuten jo puhelun alussa että en minä kyllä ole sellainen joka kauppoja hieroisi. Silti hän jutteli minun kanssa 11 minuuttia. Lopulta tajusi että helvata eihän tuo jästipää mitään osta vaikka miten lirkuttelen! Kjeh kjeh. 

Sen pituinen sen. 

Nyt jatkan Savottakirjan parissa. Muutaman sivun luettuani käyn torkuille ja näen unta ihanasta DNA-tytöstä..