On hieno päivä. Yöllä en saanut kunnolla nukuttua. Heräilin heräilin heräilin koko ajan. Oli silti mukavaa aina nukahtaa uudestaan. Ei ollut yhtään ikävää heräillä koko ajan. Se tosin harmittaa etten unia suuremmin muista vaikka niitä paljon olikin. Puoli kahteentoista sängyssäni sompailin unen ja valveen rajamailla. Sitten hyppäsin suihkuun, söin muroja, naputtelin hiukan pokeria ja nyt olen tässä.

Äsken kävin veskissä ja siellä mieleeni päjähti mainio tuuma; kerronpa Blossukalle hienosta kirjasta joka kannattaa lukea. Eilen yöllä luin sitä noin viisikymmentä sivua kunnes päätin itsehillintäni voimin lopettaa ja säästää loput sunnuntain krapulaan. Eli John Steinbeckin Ystävyyden talo. Ensimmäiset 50 sivua ainakin on kerrottu kaveripiiristä jotka juo viiniä ja viettää leppoisaa aikaa. Aika vekkuleita ovat, suoranaisia veijareita nämä tarinan päähenkilöt. Mikä tekee tarinasta.. aivan aivan, nyök nyök. Hyvä kirja. Suosittelen koko sydämestäni.

Pokeri ei taaskaan mennyt hyvin. Jokin kirottu paskarotta on aina niskassani kuun alussa. Toivotaan että saan kuitenkin ennen lauantaita hyvät plussat aikaiseksi.

Illalla menenen lenkille ja sen jälkeen käynen tuossa naapurin luona iltaa istumassa ja piponi noutamassa takaisin jos hän vain on kotonaan.

Näin menee.

Viikonlopun jälkeen saan pullollisen 80% vodkaa. Katsotaan sitten miten käy vai käykö?