Jossittelun ideointi: Wotzobeck

Lähtökohtia:

1970-luvun lopulla pääministeri Kalevi Sorsa ja silloinen presidentti Urho Kaleva Kekkonen ymmärsivät että mikä SDP voittaisi 1979 eduskuntavaalit Koivisto lähes vääjäämättä nousisi suuren kansansuosionsa johdosta eduskunnan ulkopuolelta pääministeriksi Sorsan ohitse. Koivisto oli Sorsan vihamies sekä Kekkosen inhokki oikeistolaisen asenteensa vuoksi.

Loppukesästä 1978 Sorsa ja UKK tapasivat salaisesti Sotkamossa pienellä huvilalla. Paikalla oli myös kolmas mies. Yhdessä tämä kolmikko laati suuntaviivat jotka tulivat määrittämään Suomen politiikkaa tuleviksi vuosikymmeniksi.

Syksyllä Suomen lehdistöä ja julkista elämää ravisteli vuosikymmenen suurin yllätys. Koko Suomen tuntema ja rakastama elokuvaohjaaja Pertti Olavi Pasanen ilmoitti olleensa jo vuosikymmeniä SDP:n jäsen ja nyt aikovansa mukaan politiikkaan. Asiantuntijat nauroivat ilmoitukselle mutta kansa oli myyty ja Pasasen kiertäessä maata vaalien alla hänen läpipääsynsä eduskuntaan tuntui vääjäämättömältä. Kokoomus yritti heti alkuvaihessa saada Pasasta liittymään omiin riveihinsä mutta Pasanen pysyi järkähtämättömänä ilmoittaen tv:ssä olevansa "kansan luotettu mies." Kansa hurrasi.

19.3 Spede Demokratian Puolesta - kampanja koki ennennäkemättömän suosion ja Pertti Pasanen pääsi eduskuntaan ennätyksellisellä äänisaalilla kahmien ääniä joka laidalta saaden yli 50 000 ääntä lähimmän uhkaajansa Pertti Salolaisen(Kok.) jäädessä 21 000 ääneen.

SDP:n ollessa vaalivoittaja avoimeksi jäi enää kysymys kenestä pääministeri?

Kaikkialla ajateltiin Sorsan ja eduskunnan ulkopuolisen Koiviston käyvän tasaväkisen kamppailun pääministerin salkusta kunnes Pertti Pasanen yllätti jälleen kerran kaikki ilmoittaen halukkuutensa pääministerin paikalle. Asiantuntijapiireissä naureskeltiin Pasasen rehvakkuudelle. Yllättäen Kalevi Sorsa kuitenkin ilmoitti asettautuvansa Pasasen kannalle Koivistoa vastaan ja näin luopuvansa omasta aikeestaan pyrkiä jatkamaan pääministerin paikalla.

26.5.1979 aloitti Pasasen hallitus toimintansa. Ulkoministerinä Paavo Väyrynen, Oikeusministerinä Christoffer Taxell, II sosiaali- ja terveysministerinä Seija Paakkola jne.

Suomen talous oli hyvillä urilla ja Pasasen hallitus nautti suurta arvonantoa kansan silmissä. 1981 lumien sulaessa keväällä oli selvää että UKK:n tila ei voisi enää kuin huonontua. Koko kesän suurimmat puolueet kävivät suljettujen ovien takana kovaa kabinettivääntöä tulevien presidentinvaalien asetelmista. Keskusta teki kaikkensa Pasasen hallituksen vallassa pysymisen tähden tietäen että vanhastaan pääministeri olisi luonnollisesti puolueensa presidenttiehdokas eikä Pasasen todellakaan uskottu pärjäävän tulevissa presidentin vaaleissa. SDP oli sekaannuksen tilassa eikä puolueen johto tiennyt kuinka tilanteessa toimia.

26.10.1981 UKK erosi presidentin tehtävästä ja ennanaikaiset presidentinvaalit järjestettiin vuoden 1982 tammikuun puolivälissä. Väliajan Pertti Pasanen toimi Suomen virkaatekevänä presidenttinä pahemmin munailematta. 

7.12.1981 tehtiin yritys riistää Pertti Pasasen henki hänen käveltyään henki haistuaan kohti lähimpää ravintolaa juhlaillan jälkeisissä tunnelmissa. 20 vuotta murhayritys pysyi Ulof Palmen murhan tapaisena mysteerina rikoshistoriassa kunnes Kalevi Sorsa tunnusti kaiken postuumisti 2002. Hän ei ollut tyytyväinen Pasasen itsenäiseen linjaan vaan arveli Pasasen poistuttua kuvioista tiensä olevan selvä pääministeriksi sekä siitä lähes suoraan presidentiksi.

Valitsijamiesten suorittamassa vaalissa Pertti Olavi Pasanen valittiin Suomen Presidentiksi saaden 221 valitsijamiesääntä. Erikoista vaaleissa oli että Keskusta tuki SDP:n ehdokasta huomattuaan Harri Holkerin voivan viedä koko vaalin kokoomukselle Johannes Virolaisen tunaroitua yksityiselämässään vaalien alla. Tämä on nähty keskustan yrityksenä valita maalle paska presidentti joka vetäisi SDP:n lokaan. Harri Holkeri sai 57 ääntä Johannes Virolaisen äänisaaliiksi jäädessä 1 ääni..

Jatkoa:

Presidentti Pertti Pasanen