Se on nyt niin että ensi viikonloppuna on syntymäpäivät ja olen raitis. Joten minun täytynee paeta kaupungeista etten päädy juhlistamaan päiviä yhdellä tai jopa kahdella erilaisella olue..olutmerkillä.

Ei tuo oikeasti ollut asia vapun jälkeen mutta päätin aloittaessani ettten minä jaksakaan kertoa sitä.

Keksin jotain koodeja joilla muistan asian itse ilman että muut koskaan saavat tietää mistä minä olen puhunut ja muistuttanut itseäni.

Tänä aamuna olen katsonut Brisco County Junioria pari jaksoa ja sen jälkeen äsken katsoin jakson jotain muuta. Siinä oli se yksi mies ulkoavaruudesta. Tai voikohan alien oikeasti edes olla mies. Eipä sillä ole niin väliäkään.

Ei se ehkä ole niinkään etsimistä kuin odottamista. Voisihan toki sanoa että se on etsimistä kun kuitenkin asiat löydetään AINA ajallaan. Odottaminen ehkä silti mielekkäämpää näinkin laiskalle miehelle. 

Olen tässä syönyt parin päivän ajan kaikenlaista ja tuntuu että hiljalleen alkaa makuaisti palata. Tänään mietin että voiko se olla jokin sairaus kun maitokin on hapanta. No en minä oikeastaan sitä edes miettinyt vaan sitä että jospa jonkun humalan jälkeen maidon maku ei koskaan korjaannu vaan se jää ikuisesti happamaksi.

Oikeastaan en edes vappuna juonut kauheasti. Alle korin kaljaa ja ehkä .. no, jonkin verran viinaakin. Siinä ohessa. Väsytti niin kovasti. Joskus voisi yrittää tuollaista ns. juhlimista niin että vuorokausirytmi olisi se 12-04. Nyt se on lähempänä 07-22. Enkä jotenkin saa unta nykyään päivisin humalassa. Tai en kai koskaan ole saanut. Rikkoo jotain aivoista olut ja viina. Ja se siis estää unen saannin. Toisaalta se voi olla vain jotain uppiniskaisuutta. HUPS! 

Lähinnä sitä että voisihan sitä vain luovuttaa. Eikä voisi! Kaikki on voitettavissa. Aivan kaikki. Jos vain haluaa ja tahtoo. Ah, ehkä minun tahtotilani siis ei ole todellisuudessa kohdallaan. Enkä myönnä sitä itselleni, vaan selittelen yhä itselleni että tahtotilaa löytyy, ja näin voitto on oleva minun. Toisaalta tämä kuulostaa vielä enemmän selittelyltä! Älkää edes yrittäkö pohtia mistä puhun. Se on pyhällä sinetillä salattu.

 

Huomenna krapulani on kokonaan loppunut ja maito maistuu taas viileälle ja valkoiselle. Se on hyvä hetki. Ja kun sinua päivällä nukuttaa niin sinä voit nukkua etkä valvoa. Ja kun luet jotain niin sinä voit kyllästyä tekstiin ja laskea kirjan käsistäsi. Tai kun katsot jotain tv:stä niin sinun ei tarvitse katsoa koko tv:tä loppuun vaan voit vaikka laittaa lenkkarit jalkoihisi ja mennä ulos kävelemään. Paitsi en minä nyt voi kun jalkani on rikko vapun jäljiltä. Kävelin liikaa. Kengät olivat kai huonot ja jalkapohja kipeytyi. 

Muistan kun teki mieli kontata loppumatka nukkumapaikkaani mutta en sitten viitsinyt kun poliisi olisi tuurillani tullut ja vienyt putkaan. "Minä konttaan kaverini luo koska jalkaani sattuu suunnattomasti ja koen että konttaaminen on helpompaa ja vähemmän tuskallista." Näin minä olisin selittänyt, mutta poliisi ei olisi uskonut. "Sinä olet humalassa. " Ja vieneet putkaan. 

Mikä syy se on sortaa yksilöä jos se aivokemiallisten muutosten vuoksi ajattelee hetken ajan vähän erilailla? Uskaltaa ajatella kuten ilman näitä aivokemiallisia muutoksia ei uskaltaisi. Sellainen ihminen pitää viedä pois ihmisten ilmoilta vaikka ei edes tekisi pahaa kenellekään. 

Pahinta kai sitten on se että tekee jotain "ajattelematonta". Jota siis "normi"äly ei edes tulisi ajatelleeksi koska LAATIKKO on tukahduttanut ajattelun. 

Trigunin loppujaksot tulossa. En muista olenko koskaan nähnyt niitä paria aivan viimeistä jaksoa. Pian olen.