Itse en ole kuolemattomista synneistä yhtään tehnyt. Joku salattu pyhä mies on varmasti tehnyt useitakin niistä. Ajattelin että voisi lukea Kerouacia mutta nyt tuntuukin sille että tahtoisin itse tehdä jotain. Itse olisi mukavaa olla salattu pyhä mies. 

Aina kirjoittaa usein ennen kuin ehtii ajatella. Tarkoitan sitä että eihän tietenkään tarvitse tehdä salattuja, tai julkisia, kuolemattomia syntejä tullakseen pyhäksi mieheksi. Naisista en tahdo puhua tässä yhteydessä. 

Kerouac kovasti etsi tietä ja totuutta. Siinä ohessa hän myös ryyppäsi kovasti. Kaipa ne asiat kuuluvat yhteen. En jaksa uskoa että Kerouac edes koskaan kuvitellu että voisi jotain löytää. Kunhan piti välillä rauhaisampaa ryyppykausien välissä. Tietämättömille tiedoksi että Kerouachan oli täysi alkoholisti. Näin ainakin saaga toteaa.

 

Alunperin olin siis kirjoittamassa siitä miten minun pitää kirjoittaa kirja sekä mennä kalaan. Alunperin ehkä olin kirjoittamassa että tahtoisin kirjoittaa kirjan. Sitten kirjoitinkin että pitää. Valehtelin. Ei minun pidä mitään.. mutta ajan takaa sitä että kyllä minä tahtoisin pitää. Sitä siis että sisäistä paloa ei ole. Elämässä suurimmat epäonnistumiset eivät ole semmoisia että epäonnistutaan joissain tavoitteiden saavuttamisessa, vaan ne että epäonnistutaan omistamaan ollenkaan tavoitteita. Ettei ole mitään minkä vuoksi voi katsella Saatanaa silmiin, kiivetä lumihuippuisillevuorille ja sillä tapaa puristamaan ihmisyydestään irti kaikki se minkä vuoksi voisi kuvitella että ihmisyydellä, ja ihmisenä olemisessa, on jotain arvoa. Joskus pitäisi tutkia asiaa ja sitä onko olemassa jonkinlaista filosofista(ei mitään humpuukimaakareiden elämänhallintapaskaa siis) kirjallisuutta aiheesta. 

 

Minun pitäisi tehdä Pentti Saarikosken haastattelu mutta on tunne että en osaa tehdä dialogia. Minun dialogini on aina kovin yksiulotteista. Semmoista siis joka näkyy kun katselee minun silmistä ulos. Ehkä se ei pidä paikkaansa edes. Semmoinen on kuitenkin tunne ja siksi tuntuu hankalalle aloittaa. 

 

Jos saan hyvät yöunet niin aloitan pokerit jo huomenna. Toivon suuresti että koko loppukuukausi jaksaisi mennä hyvin ja pitkästä aikaa saisin vähän paremman voittokuukauden. En tiedä onko se kaiken sen arvoista jos ei jää mitään sukan varteen. 

 

Kalastuksesta.

Kalaan minun pitäisi jotenkin päästä mutta enhän minä tiedä mitään kuinka kalastetaan virallisesti. Pystyykö normaali kaupunki-ihminen edes ostamaan lähivesilleen pyydyslupia?  Pilkkiä sentään saa. Muistelen että ylimääräinen kaira olisi kotipuolessa. Sen voisi sieltä tuoda joskus. Asioita pitäisi kyllä katsella vähän laajemasta perspektiivistä vielä. Pilkintä-aika kuitenkin sattuu juuri siihen tehokkaimpaan työaikaani.  Toisaalta en nyt keksi mitään parempaa kuin paistaa itsepilkkimiä ahvenia pannulla. Kyllä muikut ovat ehkä parempia. En kyllä osaa sanoa! Ahven on ahven ja muikku on ihan eri kala. En ole mikään rasisti. Arvostan ahventa sekä ahvenena että kalana siinä missä arvostan muikkua sekä muikkuna että kalana. Tästä voi ottaa opiksi. Yritän ottaa jotta voisin olla parempi ihminen.

 

Kirja, kala, pokeri. Siinäpä taisi jo kaikki tulla. Jätän kuitenkin ihan tarkoituksella jotain kertomatta. Muuten kaikki menee liian helpoksi. 

 

Viikonlopusta olisi voinut kertoa. Ei siinä oikein mitään sen kummempaa kerrottavaa ollut. Mahdoimme kyllä olla kaikki enemmän tai vähemmän humalassa. Sorsiakin ruokimme.